PALVELUMUOTOILU JA MUUT MUOTITERMIT

Välillä tuntuu, että yksinkertaisille asioille keksitään hienoja nimiä, jotta vanhoja asioita voitaisiin myydä uudestaan. Itseäni haraa eniten vastaan kaikenlainen akateeminen kikkailu, millä yksinkertaisista asioista yritetään tehdä fiiniä sisäpiirin hommaa, usein tämä jopa vaikeuttaa asioiden ymmärtämistä.

 

Mm. palvelumuotoilu, service design, käyttäjäkokemus, käytettävyys ovat pyörineet viimevuosina kasvavasti erilaisten kehityshankkeiden termistössä, mutta mitä näiden termien takana oikeastaan piilee?

 

Muotoilua on tehty, kymmeniä jos ei satoja vuosia ennen näiden termien keksimistä, erilaisten tuotteiden kehittämiseksi. Muotoilun menetelmien keskiössä on aina ollut asiakas ja sitä kautta tuotteen käytettävyys. Pyritään tekemään tuotteet siten, että niiden kohderyhmä haluaa käyttää, ostaa ja suositella niitä tuttavilleen. Katsotaan siis aidosti ulospäin mitä muut haluaa, eikä suunnitella henkilökohtaisista lähtökohdista.

 

Aika maalaisjärkistä asiaa, eikä vain?

 

Ihan samasta asiasta on kyse myös palvelumuotoilussa, nyt vain kehitetään palvelua sen sijaan, että tehtäisiin tuotetta. Sovelletaan siis muotoilun menetelmiä asiakasymmärryksen saavuttamiseksi, jonka pohjalta palvelua lähdetään kehittämään. Näihin menetelmiin kuuluu erilaiset haastattelut, käyttäjätutkimukset, varjostukset, käytettävyystestit yms. Tehdään siis asioita mitä auttavat meitä ymmärtämään asiakasta, hänen tarpeitaan ja motivaatioitaan syvemmin.

 

Samoja menetelmiä voidaan soveltaa ihan samalla tapaa myös prosessien, strategioiden, liiketoiminnan yms kehittämiseen. Lähestulkoon mitä tahansa kehitetään aina löytyy asiakas, käyttäjä tai joku muu taho kenen näkemys kehitettävästä asiasta pitäisi olla kehitystyön keskiössä.

 

Aika tärkeä asia, jos meinaa  menestyä?

 

Miksi sitten kuitenkin melko usein näkee käytettävyydeltään heikkoja ratkaisuja, joista tulee heti mieleen, että kukahan tämänkin on keksinyt? Ei kai niin kukaan tarkoituksella tee.

 

Ihminen tulee helposti sokeaksi omille virheilleen, kun puurtaa pitkään samojen asioiden kimpussa. Tästä syystä asioita ei pitäisi suunnitella omalla porukalla kammiossa, vaan jalkautua oikeaan maailmaan mahdollisimman pian. On huomattavasti halvempaa testailla vaikka vain paperin kynän avulla konsepteja käyttäjillä, kuin käyttää isoja summia kehitystyöhän vain todetakseen, että eihän tässä ollutkaan mitään järkeä.

 

Sama koskee myös em. tutkimusta, tulee käyttää menetelmiä, jotka eivät ole puolueellisia tai itsellä ole liian suurta intressiä asiassa. Ihmisellä on erityinen taipumus ohjata asioita ja tulkintoja omaa agendaansa edistävään suuntaan objektiivisuuden sijaan. Kysymysten asettamisella, testien ohjaamisella yms. interaktioilla voi helposti ohjata tuloksia haluamaansa suuntaan. Siksi olisi tärkeää käyttää aidosti puolueetonta tahoa tutkimuksen tekemiseen.

 

Me olemme mielellämme apunasi erinäisissä kehityshankkeissa varmistaaksemme, että hankkeesi lähtee oikeaan suuntaan.

 

Ota yhteyttä, ja jutellaan lisää.

Käyttämällä tätä lomaketta hyväksyt tietojesi tallentamisen ja käsittelyn tällä nettisivulla.


No Comments

Post A Comment

I accept use of cookies and information according to privacy policy & Hyväksyn tietojeni käytön tietosuojaehtojen mukaisesti Lisätietoja/More information

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close